Theravada-Buddhalaisuus
Buddhalaisuuden määritteleminen uskonnoksi ei ole niin yksiselitteistä, sillä esimerkiksi krisntinuskonto perustuu uskoon ja rukouksiin, kun taas buddhalaisuudessa elämäntapa on hyvin tarkeää uskonnon ja rukouksien lisäksi. Buddhalaisuutta ei voi myöskään määritellä filosofiaksi, sillä filosofiaan ei sisälly henkisen ajattelun lisäksi harjoitusta. Buddhalainen harjoittelu muodostuu Buddhan tavasta elää hyvää elämää, oman heikkouden objektiivisesta tiedostamisesta sekä henkisestä ajattelusta kaiken negatiivisen hävittamiseksi itsessä.
Moraali on Buddhan opetusten perusta. Kahdeksanosainen polku, josta käytetään myös nimeä Keskitie, opettaa välttelemään kolmea pahan juurta; vihaa, ahneutta sekä harhaluuloja. Polku opettaa myos elämään moraalista elämää perustuen Dhanaan, Silaan sekä Bawanaan. Dana tarkoittaa hyvän tekemistä, Sila puhatautta seka Bawana tietoista tajuntaa minkä voi saavuttaa meditaation avulla. Näiden kolmen yhdistelmä johdattaa Nirvanaan.
Meditaatio
Theravada-buddhalaiseen meditaatioon kuuluu kaksi eri harjoitustapaa: Vipasana, jossa tiedostetaan tunteet, kuten viha, kipu ja kateus heti niiden alkaessa ilmaantua, jolloin niitä pystytään kontrolloimaan. Thama Hta meditaatiossa keskitytään enemmän yliluonnollisiin voimiin ja sen avulla voidaan parantaa keskittymistä jonka jälkeen voidaan siirtyä Vipasana meditaatioon.
Myanmarissa uskonto näkyy selvasti punakaapuisten munkkien, upeiden temppeleiden sekä buddhapatsaiden värittäessa katukuvaa. Temppeleissä vieraillessa täytyy muistaa pukeuta olkapäät ja polvet peittävään asuun sekä ottaa kengät pois ennen temppeliin astumista. Meditaation harjoittaminen on mahdollista myös matkailijoille meditaatiokurssien muodossa.